Arkösund

Muistan kuinka aikanaan olin innoissani kun vene vaihtui Compis 28:sta suurempaan ja merikelpoisempaan Targa 96:een. Haaveet kasvoivat veneen mukana, uudelle veneellähän voisi ehkä lähteä ihan ulkomaille saakka? Helsingin Venemessuilta ostin koko Tukholman saariston merikorttisarjan, Stockholm Norra, Stockholm Mellersta ja Stockholm Södra. Muistan harmitelleeni ruotsalaisten merikorttien korkeaa hintaa kotimaisiin verrattuna, mutta eihän unelmille voi euromäärää laittaa. No, käyttämättähän ne jäivät silloin ja vene ehti vaihtua nykyiseen, mutta kolme vuotta sitten niitä ensimmäisen kerran tarvittiin, ja tällä reissulla nyt siis jo toisen kerran.

Nynäshamn jää taakse.

 
Tukholman saariston katsotaan päättyvän Nynäshamnin kohdalla, näin ainakin on pääteltävissä Ruotsin merkikorttien aluejaoista, koskapa Stockholm Östra loppui juurikin Nynäshamnin kohdalle. Tästä alaspäin alkaa Östgötaskärgården eli itä-Götanmaan saaristo. Saariston luonne todellakin muuttuu selvästi, nyt kaikki oli rikkonaisempaa ja ainoa rannikkoreitti puikkelehti välillä melkoista siksakkia. Ulkokautta matka olisi ollut mailin tarkkuudella sama, mutta eilisen voimakkaan tuulen aikaansaama vanha maininki mahdollisesti päivän mittaan kuolevan tuulen kanssa oli ehdoton ei. Siispä sisäreittiä.

Vastaantulija. Ruotsissa moottoripurjehtivat estoitta, siis ilman merkkikolmiota.

 
Jälleen kerran purjehdus onnistui tuuliennusteita paremmin. Tuuli oli rauhallisempaa ja tasaisempaa kuin edellisenä päivänä, 47 mailin matkaan kului aikaa reilu 9 tuntia joista aika tarkkaan puolet purjehtien. Ei paha ennusteet huomioon ottaen, varsinkin kun reitti mutkitteli välillä melkoisesti ahtaassa saaristossa.

Nyt jaksaa taas purjehtia!

 
Arkösundissa on kaksi satamaa aivan vierekkäin, niistä suurempi on kaupallinen Arkösunds Hamn. Siellä näytti olevan aika paljon porukkaa jo valmiiksi, kiinnittymisvaihtoehtoina joko kylkikiinnitys (kaikki paikat jo täynnä) tai sitten Itämerellä harvinaisempi pohjassa makaava ja laiturille luikerteleva mooring-köysi. Satamaan saavuttaessa tuulta oli vielä kohtalaisesti, ja limaisen mooring-köyden käsittely (ja sen opettelu, tiesin homman vain teoriassa) ei houkutellut. 

Etualalla seuran omaa kalustoa.

Onneksi aivan vieressä, samassa satama-altaassa sijaitsee NSS Gästhamn, Norrköpings Segelsällskap eli siis paikallisen pursiseuran vierassatama. Sen uutuuttaan kiiltelevät suuret poijut riittävän kaukana laiturista veivät helpon voiton tällä kertaa.

Rantautumisjätskit.

 
Ystävällinen satamaisäntä tuli juuri saapumisemme jälkeen rahastamaan vieraansa. Siinä jutellessa vierähti vähäsen aikaa, kiire ei tuntunut olevan mihinkään. Satamassa olisi ollut vapaassa käytössä myös sauna, mutta se jäi tällä kertaa kokeilematta. Naapurisatamaa päätettiin kannattaa sen verran että sen kahvilasta käytiin hakemassa rantautumisjätskit.

Ihmisiä pelkäämätön

 
Itse Arkösund on pieni taajama, kävimme kävelyllä vähän verryttelemässä pitkän purjehduksen jälkeen ja totesimme että eniten täältä löytyy veneitä ja satamia. Jo tutuksi tulleeseen tapaan kaikki oli kauhean siistiä ja "nättiä", tyyni ilta oli muutenkin kuin suoraan postikortista. Huomiselle jäisi vain mukavat 22 mailia ja olisimme kanavan alkupäässä Mem:ssä. Varsinainen kiireetön loma alkaisi siellä.