Tänään oli vuorossa toinen kokonainen päivä Ruhnussa, eli varsinaista purjehdusaiheista sisältöä etsivä pettyy nyt jo toista kertaa peräkkäin. Me sen sijaan emme pettyneet siihen että valitsimme Ruhnun matkamme pääkohteeksi. Kyseessä on nimittäin mitä monipuolisin paikka. Myöhäinen aamukahvi oli juuri nautittu kun kaksimoottorinen Piper Seneca pyyhkäisi matalalla sataman yli kaasu pohjassa ja teki komean ylösvedon ennen laskeutumistaan aivan sataman vieressä sijaitsevalle Ruhnun lentokentälle.
 |
| Antonov AN-2 |
Heti perään alkoi muitakin pienkoneita saapua eri suunnista, myös eräs RV Malmilta. Ruhnussa pidettiin tänään Viron ja Balttian harrasteilmailun kehittämisen seminaari, ja puitteet olivat kyllä säätä myöten kohdallaan. Antonov AN-2 kuljetti muutamaan otteeseen matkustajia mantereelta, juttelin yhden paikallisen kanssa joka kertoi hetken olevan hyvin nostalginen. Ruhnun lentoliikenne oli aikanaan ollut pitkään samanlaisen Antonovin varassa.
 |
| Suomen edustajan kulkupeli |
Aikaisemmin mainitsin meidän venekunnan käteisongelmasta, eli sularaha probleemista. Kävi ilmi että kaupan järjestelmä ei mahdollistanut käteisen nostamista suomalaisella kortilla joten polkupyörien vuokraus jäi haaveeksi. Joskus kuitenkin lykästää, ja MobilePay:n avustamana saimme Malmilta reilussa tunnissa muutaman lappusen euroja, kiitos Timo jos luet tätä!
 |
| Lampaita etsimässä |
 |
| Löytyikin linja-auto |
Kun koko porukalle saatiin polkupyörät alle niin saareen tutustuminen kävi paljon joutuisammin. Olimme kuulleet että saarelta löytyy myös lampaita ja että ne laiduntavat saaren läntisessä osassa. Lähdimme summittain ajelemaan länteen vieviä teitä ajatuksena käydä katsomassa mitä minkäkin tien päässä on, välimatkahan olivat kuitenkin suhteellisen pieniä. Lampaita ei loppujen lopuksi löytynyt, piikkilankaan takertunut tuppo villaa oli lähin kontakti kyseiseen eläimeen.
Pyöräillessä ehti tulla nälkä, joten ajoimme suoraan Liise Talu -kahvila/ruokapaikkaan. Viron hintataso on onneksi edelleen sopivasti matalampi kuin mitä Suomessa on totuttu, oikeastaan olisi voinut useamminkin käydä ulkona syömässä.
 |
| Pohjoisrannan torni |
Syömisen jälkeen lähdimme vielä Marian kanssa katsomaan saaren pohjoiskärjen maisemia ja uimarantaa. Vuokrapyörissä oli onneksi leveät renkaat, pohjoiseen päin mennessä kestopäällyste loppui heti kylän jälkeen ja tiellä oli paikoitellen upottavaa hiekkaa. Vaikka Bromptonin ovat hämmästyttävän kaikkiruokaiset tiestön suhteen niin kapea rengas uppoaa silti helpommin pehmeälle ajo-uralle kuin leveä. Saakohan Bromptoniin leveämpää maastorengasta..?
 |
| Näkymä Ruhnun pohjoiskärjen rannalle |
 |
Arvaa kuka unohti lippiksen?
|
Pohjoisessa kärjessä oli todella hieno hiekkaranta, vesi oli aivan kirkasta ja aurinko lämmittänyt matalan veden oikein mukavasti. Harmi kyllä uikkareita ei tullut mukaan, mutta paikkasimme asian menemällä sataman viereiselle rannalle mikä oli melkein yhtä hieno. Tällä kertaa pumppasimme myös SUP-laudan valmiiksi, Pekka ja Anni hinasivat sen kumiveneellä paikalle niin säästyimme kantamiselta. Uskaltauduin itsekin uimaan ensimmäistä kertaa tänä vuonna, ei siis mikään turha reissu.
 |
| Pumppaustalkoot |
 |
| Hinausoperaatio alkamassa |
 |
| Öinen satama |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti