Purjehdusta: 2. Päivä, Örön linnakesaari

Nauvo jäi taakse

Nauvon satama oli väkimäärään nähden hyvin rauhallinen ja hiljainen, ja lisäksi hyvin tuulelta suojassa. Nukuin oikein kunnolla ja hyvin, mutta valitettavasti myös aikaiseksi haaveiltu lähtö jäi jälleen haaveeksi. Kello oli 10:30 kun poistuimme tankkauslaiturilta ja lähdimme 35 mailin matkalle kohti Örön linnakesaarta.

Pika-aamiainen merimaisemalla

Vielä edellisenä päivänä oli ollut ajatus mennä Hankoon saakka, mutta tarkempi kartan tutkiminen paljasti että Öröstä on käytännössä sama matka Suomenlahden yli Kärdlaan kuin Hangosta, mutta Örö on 15 mailia lähempänä. Örö on auennut yleisölle vasta vuonna 2015 ja moni oli kehunut paikkaa. Heinäkuinen Hanko taas (ehkä ihan syyttä) herätti mielikuvan lähinnä kesäisestä biletyspaikasta joten valinta Örön suuntaan oli helppo.

Kalliot kiiltävät edellisen sadekuuron jäljiltä, taustalla jo uutta sadepilveä

Saaristo Nauvosta etelään alkaa olla pikkuhiljaa harvempaa ulkosaaristoa. Klikkailin puhelimen Navionicsilla mahdollisimman lyhyen ja suoran reitin joka mutkitteli pienten saarien välitse väylien ulkopuolella, mutta valitettavan vastatuuleen. Koko päivänä saimme purjehdittua vain noin tunnin verran, loppu reilusta kuudesta tunnista olikin sitten koneella jurnuttamista lähes täysin vastaiseen tuuleen. Tämmöisinä päivinä osaa todella arvostaa hyvin ja luotettavasti toimivaa moottoria.

Tylsänkin moottorointipäivän pelastaa hyvä ruokahuolto

Paukku-vaari ja Possu-Ressu vaihteeksi sovussa

Örön satamassa on yhteensä 70 venepaikkaa, ja onneksi muutamia oli vielä vapaana. Suurin osa paikoista on aisapaikkoja mutta satamapoika ohjasi meidät perä poijuissa olevan purjevenerivistön päähän. Paikka oli hivenen ahdas, ja jouduin virittelemään ylimääräisen köyden että keulan ankannokka ei ottaisi vinosti kaartuvaan laituriin.

Nuoriso valmiina keulaköysien kanssa

Saari itsessään vaikutti oikein mielenkiintoiselta, hiukan harmitti että aikataulu vaati matkan jatkamista heti seuraavana päivänä. Kävimme kuitenkin kävelemässä kallioilla, söimme rannan bistrosta kalliit (siis Hesen mittapuulla) mutta maittavat annokset ja lopuksi kävin Marian kanssa pyöräilemässä koko saaren aina pohjoiskärkeen saakka.

Tuuli tuntuu hiukan kääntyneen ja yltyvän yöksi, tätä kirjoittaessa veneiden mastot satamassa ulvovat puuskissa ilkeän kuuloisesti. Huominen ylitys kieltämättä vähän huolestuttaa, merisää lupaa 8-12 m/s tuulta Suomenlahdelle, ja puuskat päälle, samoin Windy ennustaa 18 solmun keskituulta puolen päivän maissa. Vene kyllä kestää, mutta entä kapteenin vatsa? Huomenna illalla sekin sitten tiedetään.