21.7.2016 Päiväseltään Raumalla tuttujen kanssa

Heinäkuu on siitä mukavaa aikaa että silloin melkein kaikilla muillakin on lomaa. Vielä parempaa on se kun löytyy ystäviä jotka ovat valmiita spontaanisti lähtemään reissuun ilman kauheaa sopimista ja kalenterien yhteensovittamista. Keskiviikkona rupesi tuntumaan siltä että voisihan siellä veneellä taas käydä, mutta jospa tällä kertaa saisi myös ystäviä mukaan reissuun. Soitto Markukselle ja Elinalle kymmenen jälkeen illalla ja tiedustelu onko kiinnostusta seuraavana aamuna lähteä koko päiväksi merelle poiki välittömän myöntävän vastauksen. Mahtavaa että näin sponttaaneja ihmisiä on vielä olemassa! Treffit sovittiin seuraavaksi päiväksi Luvian keskustan K-marketin pihaan, mukaan vapaavalintainen määrä lapsia. Yhteensähän meillä olisi niitä kymmenen...

Päivä oli pitkästä aikaa pääosin pilvinen, mutta tällä kertaa se tuntui vain helpottavalta ainaisen auringonpaisteen jälkeen. Tuuli oli valitettavasti sellaisesta suunnasta että pääosa Raumalle suuntautuvasta matkasta jouduttiin ajamaan koneella. Suunnan niin salliessa rullasin muutaman kerran genuan auki, tuttavapariskunnan jollalla purjehtinut Meri-tytär haki tuntumaan ohjaukseen mutta herkkään pinnaan tottuneelle iso vene ja "väärään suuntaan" toimiva ruori taisi lähinnä herättää hilpeyttä.

Nuoriso-osastoa

Ensimäinen pysähdys suoritettiin Kuuskajaskarilla. Nuorisohan on aina nälkäinen ja ei matkan alussa nautitut kahvi ja voileipä määrättyä enempää pidä nälkää aikuisillakaan. Kuuskajaskarilla olimme saaneet edellisenä kesänä erittäin hyvät pitsat joten täytyihän sitä kokeilla. Yksi päivä ilman yöpymistä on muutenkin vähän lyhyt reissun mitta joten tällä kerralla oltiin jätetty varsinainen kokkaaminen suosiolla pois ohjelmasta.

Olin kuulevinani pieniä täydestä vatsasta johtuvia soraääni kun ehdotin Kuuskajaskarin luontopolkuun tutustumista eikä mikään ihme. Pitsat olivat todella täyttäviä, sekin ihme nähtiin että Lauri ei halunnut syödä oman pitsansa jälkeen yhtään enempää.

Kapteenilla täysi vatsa ja pönäkkä olo

Kylmäpihlaja on vain kahden mailin päässä joten se oli melkein pakko käydä katsomassa pikaisesti. Kelloa vilkuillen karhasin porukan takaisin kyytiin, tarkoitus oli kuitenkin ehtiä kuluvan vuorokauden puolella takaisin kotiin.

Kuuskajaskarin laituri lähes tyhjänä

Tilaa oli myös Kylmäpihlajalla

Mahtoiko pilvinen sää karkoittaa huviveneilijät, sillä sekä Kuuskajaskari että Kylmäpihlaja olivat todella autioita, vuodenajan huomioon ottaen.

Kylmäpihlajan majakan näköalatasanteella

Kylmäpihlaja oli äkkiä nähty ja päivästä jäljellä enää kotimatka. Sisäreitti Raumalta Luvialle on oikein mukavan näköinen varsinkin ensikertalaiselle. Kuudetta vuotta samaa väliä kesäisin sahanneelle ei semmoista wau-efektiä enää niin hirveästi ole, mutta hyvässä seurassa tylsäkin matka sujuu mukavasti. Kiitoksia vieraille mukavasta päivästä, otetaan joskus taas uusiksi.

Kotisataman lähestyessä lepuuttajat paikoilleen