6. Päivä, Lappoon

Iniön satamatoimiston takana sijaitsi vanha puurakenteinen talo. Yhtään logoa, mainosteipattua ikkunaa tai mitään muutakaan kaupan näköistä ei ulkoapäin ollut havaittavissa mutta kauppahan se oli silti. Ja sisäpuolelta suhteellisen normaali sellainen, muovikasseista päätellen Tarmo Lähikauppa. Kaupan perällä oli myös pieni kahvila ja neljä pöytää, kävimme Marian ja Annin kanssa aamukahvilla, Anni siis sai pienen buffet -jäätelön. Kyseinen 1,50 -hintainen jäätelö herätti ilmi tullessaan myöhemmin päivällä isoveljissä kateutta ja erilaisten etujen ja karkkiostosten innokasta vertailua.

Lapset kävivät vielä uimassa hyvän aikaa, Annikin sai taas yhden kaverin lisää samanikäisestä tytöstä. Olli lähti soutelemaan mutta jo ennestään kipeää saanut airo katkesi saman tien. Löysin sopivan oksanpätkän jonka työnsin airon sisälle ja ilmastointiteippi viimeisteli loput, tosin kehoitin jatkossa välttämään täysin voimin riuhtomista.

Erilaisia reittivaihtoehtoja vertaillessa loppujen lopuksi päädyttiin kuitenkin Lappoon, mikä siis oli tuttu jo viime kesän reissulta. Matkaan lähdettin 14:30 jolloin satamaan oli alkanut tulla jo uutta porukkaa. Ihmeen kiire niillä ihmisillä vaikka muka lomalla pitäisi olla... Alkumatka moottoroitiin, aivan saariston rengastien lossin vierestä ajaen.

Jossain vaiheessa tuulikin tuntui piristyvän, ja koska varsinaista kiirettä ei ollut niin nykäisin keulan rullagenuan auki. Kävi tyypillinen tuuri eli tuuli rupesi hiipumaan lähes saman tien ja sitten lilluteltiinkin kolmea solmua menemään. Pahempaa matkan etenemisen kannalta oli kuitenkin se että tuuli kääntyi hiukan ja kurssia jouduttiin laskemaan niin paljon että edessä häämöttävän eteläviitan kiertäminen ei enää onnistunut. Edelleenkään ei ollut kiirettä niin ajateltiin sitten purjehtia kun purjehtimaan oli tultu. Lopputulos näkyy tässä plotterin kuvassa. Eli tuuli meinasi loppua kokonaan, pyöri vähän mistä suunnasta sattuu ja lopulta vene eteni enää reipasta kävelyvauhtia. Päästiin kuitenkin kapeasta kohdasta läpi ilman että täytyi moottorilla auttaa. Järkevää? Ei varmaan, mutta hauskaa!

Jaoin kaikille pojille ohjausvuorot n. 20-30 minuuttia, oma nahkani ei tunnu enää kestävän auringoa edes aurinkorasvan kanssa joten on parempi vain varjossa istuskella ja toisella silmällä vahtia että matka etenee haluttuun suuntaan. Kihdin reunalle tultaessa tuuli taas yltyi ja Kihti ylitettiin Laurin ohjatessa purjeiden voimin. Perillä Lappon laiturissa oltiin n. klo 18:00.

Lappossa oli Svenska Kryssarklubbenin Eskaaderi, eli siis suomeksi kolmen viikon porukkapurjehdus Tukholmasta Ahvenanmaan kautta Turun saaristoon ja takaisin. Tästä johtuen kaikki poijut olivat täynnä. Normaalitapa tällaisessa tilanteessa on katsoa veneen mentävä väli ja ottaa peräköysi samaan poijuun kuin jo joku muukin. Pääsimme siis ruotsalaisen veneen viereen jakamaan saman poijun. Uudestakaupungista ostettu uusi 25 metrin köysi pääsi ensimäistä kertaa käyttöön, ja hyvä olikin että tuli ostettua pidemmästi, nimittäin ihan montaa metriä ei silti jäänyt käyttämättä.

Laiturilla törmäsin tuttuu mieheen, eli Jere samasta kotisatamasta Luvialta käveli vastaan. Muutenkin oli juttua useammankin veneilijän kanssa, moni kertoi mielellään kokemuksia eri satamista ja tarjosi neuvoja. Huomisen reittivalinnat alkavat hahmottua, tosin sää ja 10 m/s nouseva lounaistuuli varmasti vaikuttavat lopulliseen toteutukseen.