Kolmen samassa satamassa vietetyn yön jälkeen oli yllättävän vaikea tehdä päätös ja lähteä jatkamaan. Heräsin aamuyöllä tuulen aiheuttamiin ääniin ja siinä unen ja valveen rajamaastossa kuvittelin meitä hirmuiseen keliin ja kyseenalaistin jo koko lähtemisen järkevyyden. Onneksi nukahdin vielä uudelleen ja sitten järkikin toimi jo normaalisti ja sää näytti oikeinkin sopivalta.
 |
| Ahdistunut ilme? |
Polttoainetta oli tankattu edellisen (ja ainoan sitten viime kesän) kerran Kustavin Lootholmassa viikko sitten 40 litran verran. Mittari näytti lähes samoja lukemia edelleen mutta varmuuden vuoksi ajattelin tankata, samoin olin saanut rohkeutta kerättyä sen verran että ajattelin septin tyhjäyksen nyt onnistuvan. Käytännön esteenä oli iso ruotsalainen purjevene joka oli parkkeerannut itsensä tankkaus- ja septilaiturille ilman pienintäkään kiirettä lähdöstä. Kävelin laiturille muina miehinä ja katselin korostetun kiinnostuneesti tullen alapuoleista, vapaata puolta laiturista, mihin siis en ilman keulapotkuria halunnut yrittää. Sitten loin yhden silmäyksen veneen avotilassa istuvaan kahteen herrasmieheen joista toinen luki ääneen merikorttia ja toinen ohjelmoi reittiä plotteriin. Toinen herroista ymmärsi välittömästi yskän ja ehdin juuri kävellä omalle veneelle ennenkuin septilaituri on vapaa.
Tankkasin 36 litraa dieseliä, ja imaisin v-a-r-o-v-a-s-t-i septitankista kahteen otteeseen n. 10 sekunnin verran. Yritin kuullostella korvausilman suhinoita mutta pieni epäilys jäi että korvausilmaletku saattaa olla tukossa. En halunnut Lootholman toisintaa joten jätin homman siihen, suurin osa tankista ehti tyhjäytyä silti.
 |
| Ei kameran aiheuttaman vääristymä, vaan moottorivene tosiaan meinasi ajaa päälle. |
Maarianhaminasta valitsimme länteen vievän reitin, ja siellä tosiaan oli maininkeja edellisten päivien tuulista aika reippaasti. Ensimäistä kertaa tällä reissulla vene kävi niin syvällä aallonpohjassa että avotilassa istuessa seuraava aalto kohosi horisentin yläpuolelle. Purje veti ihan mukavasti ja tasapainotti menoa, mutta silti vene kiemurteli välillä aika tavalla. Aallokko oli siis lähes suoraan sivusta, ja pikkuhiljaa yksi ja toinen alkoi valitella huonovointisuuttaan. Anni oksensi istuinlaatikon laidan yli reunakannelle aamupalan verran, muilla ruoka pysyi sentään sisällä. Loppujen lopuksi vain minä, Lauri ja Olli olimme pystyssä, muiden nukkuessa tai torkkuessa sisällä pahaa oloaan. Lapsilta alkoi ensimäistä kertaa koko reissun aikana tulla aika suoraan kommenttia reissun järkevyydestä ja välittömän kotiinpaluun tarpeellisuudesta...
 |
| Vielä hymyilytti tässä vaiheessa... |
No kaikki loppuu aikanaan, ja viiden tunnin keikutuksen jälkeen ajoimme Käringsundin vierassataman yllättävän ahtaasta suuaukosta rauhalliseen ja suorastaan idylliseen lahdenpoukamaan. Satamaoppaan neuvoja seuraten kierrettiin lahden keskustan karit ja vasta sitten suunnattiin kohti poijuja missä olikin aika hyvin vielä tilaa.
 |
| Huomaa pipo. Se Suomen kesä ei pettänyt taaskaan. |
Tarina kertoo että osa Saariston Lapset -elokuvan kohtauksista on filmattu juuri täällä, enkä yhtään epäile asiaa. Kävimme Marian kanssa kumiveneellä ajelemassa hiukan kauempanakin ja samalla kuvattiin satamaa ja hienoja, osittain ränsistyneitä venevajoja, alla muutama otos.
 |
| Meidän vene toinen vasemmalta |
Anni löysi tapansa mukaan heti kaverin samanikäisestä tytöstä, poikien keskittyessä lähinnä lukemiseen ja nettiin. Tai siis netin puutteeseen, täällä on koko reissun ylivoimaisesti huonoin netti. Sataman wifi on aika tukossa, ja kännykkä tarjoilee lähinnä edgeä. Pekka ja Anni kävivät uimassa, Pekka kauhoi parin sadan metrin päässä olevalta uimarannalta suoraan veneelle. Viereisen veneen ruotsalainen rouva ihmetteli ja mainitsi jotain veden lämpötilasta, itse totesin vain että "It's never too cold for him", mikä pitänee paikkaansa ainakin tämän reissun perusteella. Loppuiltaa vietettiin lättyjä paistaen, mikä ei veneessä ole ihan niin upeaa miltä äkkiä kuullostaa. Täällä siis haisee vieläkin vaikka kaikki ikkunat ja ovet olivat auki, toivottavasti aamuun mennessä haihtuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti