sunnuntai 7. heinäkuuta 2019

5. päivä, Rödhamniin

"Orust -laatua" Ruotsista x 2 kpl
Enklingen laituriin tuli naapuriksi vähän meidän jälkeen Hallberg-Rassy 36. Venehän on siis monin tavoin meidän veneen (Forgus 36) tyylinen ja oli yhtenä vaihtoehtona myös meillä kun olimme venettä ostamassa. HR:n brändi ikävä kyllä pitää noiden vanhojenkin veneiden arvon niin korkealla että jouduimme tiputtamaan sen pois listalta. Nyt oli mukava nähdä veneet vierekkäin ja huomata että meidän Forgus on ainakin omaan silmään luonnossa paremman näköinen, lisäksi muutamat rakenteelliset ratkaisut olivat mielestäni Forguksessa paremmin. Toki HR 36 oli kauttaaltaan rungoltaan korkeampi ja sitä myöten sisällä varmasti enemmän korkeutta ja tilavuutta.

Taittopyörän hankinta oli HYVÄ idea!
Siinä jutellessa selvisi että kyseessä oli koko heinäkuuksi vuokrattu vene, ja määränpää oli sama kuin meilläkin eli Visby. Samoin olivat ensimmäistä kertaa menossa Ruotsin puolelle, oli mielenkiintoista vertailla suunnitelmia ja ajatuksia reissun suhteen. Vaihdoimme numeroita niin että tarvittaessa voimme viestillä kysyä kuulumisia tai suunnitelmia.

Enklinge jäi taakse
Maria kävi taittopyörän kanssa pikaisesti vielä kaupassa ja sitten olimmekin valmiita lähtöön. Naapurilla olivat aamutoimet sujuneet samaan tahtiin mutta ehdimme ensimmäisinä irti laiturista. Tuuli tuntui edelleen melko voimakkaalta mutta yllättäen se ei merellä ollutkaan sen kummempaa kuin laiturissa, oikeastaan tuuli tuntui aika ideaalilta. Viiden minuutin koneajon jälkeen avasin genuan ja sitten taas purjehdittiin. Takana katsoin että HR36 teki saman perässä. Vaikka aina muistan mainita että minulta ei löydy kilpailuviettiä niin silti huomasin "ihan mielenkiinnosta" silmäileväni taaksepäin että tapahtuuko välimatkalle mitään kumpaankaan suuntaan.


Alkuperäinen reittiajatus oli välttää aukkopaikkoja ja niinpä olinkin suunnitellut reitin menemään mahdollisimman paljon saariston suojassa. Huomasin kuitenkin että tuuli ja merenkäynti olivatkin oikeastaan tosi sopivat ja ajattelin oikaista reittiä menemällä isommasta aukosta Kumlingen länsipuolelta etelään. Takana tulija päätti oikaista vielä enemmän, koko aukon poikki 12 mailin verran. Huomasin tämän hiukan liian myöhään ja olimme vajonneet aika paljon tuulen alle tätä uutta suuntaa ajatellen. Ilmeisesti se kilpailuvietti sieltä kuitenkin löytyi koska tässä vaiheessa tuli mieleen että ihan kuin veneessä olisi käsijarru päällä ja nyt kaivattaisiin keulapurjeen kaveriksi myös isopurjetta, ehkäpä suoraan ykkösreiviin nostettuna? Veneessä on Seldenin uudehko puomi jossa heidän yhden köyden reivisysteeminsä, puomin sisällä siis liikku kelkka johon tuleva reiviköysi kiristää purjeen molemmat päät kerralla. Reivaus olikin todella helppoa, ykkösreivin köysi vain tiukalle ja sen jälkeen keula tuuleen ja ison nosto ihan normaalisti. Vene keräsi reivatulla isollakin nopeutta seitsemän solmun molemmin puolin ja meno oli tosi tasaista.



Hetken kuluttua HR36 pysähtyi tekemään saman, mutta nosti ison kokonaan ylös saakka. Ajoimme peräkkäin samaa kurssi 10 mailia ja oli kyllä mahtava tunne katsella taakse hiljakseen loittonevaa "kilpakumppania". Tästä olosta voisi oikeastaan oppia pitämään...
Avoimen osuuden loputtua reitti kääntyi saariston suojassa etelään ja täysin myötäiseksi. Ajoimme hiipuvassa tuulessa ns. virsikirjalla menemään kohti Degerbytä ja Föglön K-kauppaa. Veneen varustukseen kuuluu myös genaakkeri rullalla ja kokeilimme myös sitä pariin otteeseen. Loppujen lopuksi tuuli oli kuitenkin liian myötäinen genaakkerille, lisäksi kapeahkossa kohdassa vastaan tuleva Baltic Princess ei varsinaisesti houkutellut jatkamaan purjetestauksia.

Degerby satama

Pysähdyimme Degerbyn satamaan pikaiselle kaupassakäynnille. Sataman vieressä sijaitseva K-kauppa on saariston mittakaavalla suuri, jäimme vielä syömään ruuan laituriin. Ruokailun aikana alkoi sataa joten päätimme vielä jäädä odottelemaan pienehkön kuuron ohimenoa. Valitettavasti sade vain yltyi ja hetken kuluttua rupesi satamaan myös rakeita. Sadetutka ja -ennuste eivät kyseistä sadetta ensin edes tunnistaneet saati sitten ennustaneet, lopulta kahden ja puolen tunnin pysähdyksen jälkeen totesin että nyt saa riittää ja lähdimme jatkamaan matkaa, edelleen sateessa.

Rakeita.
Sade alkaa pikkuhiljaa jäädä taakse
Sateen jäätyä taakse saimme ihailla kokonaista sateenkaarta perän puolella. Harmi kyllä kameran läpi katsottuna se ei näyttänyt läheskään niin vaikuttavalta kuin oikeasti. Yritin kuitenkin sitkeästi kuvata sitä ja sainkin jotain aikaiseksi. Samalla mieleen tulivat tutut sanat ensimmäisen Mooseksen kirjan alkupuolelta:
"Ja kun minä kokoan pilviä maan päälle ja kaari näkyy pilvissä, muistan minä liittoni, joka on minun ja teidän ja kaikkien elävien olentojen, kaiken lihan välillä, eikä vesi enää paisu tulvaksi hävittämään kaikkea lihaa. Niin kaari on oleva pilvissä, ja minä katselen sitä muistaakseni iankaikkista liittoa Jumalan ja kaikkien elävien olentojen, kaiken lihan välillä, joka maan päällä on." 1. Moos 9:14-16



Loppumatka Rödhamniin sujui leppoisasti moottoroiden, ja perillä löytyi tilaakin ihan mukavasti. Edellisen käyntimme jälkeen laitureita oli hiukan uusittu ja lisätty sekä rannassa oli uuden rakennuksen perustukset kesken. Sama mukava tunnelma oli silti tallella, sitä kyllä hiukan himmensi se että oli niin perusteellisen kylmä koko ajan. Suurimman osan reissua olin ollut pipo päässä, ja tämäkään ilta ei ollut poikkeus. Ehkä se keskiarvo asettuu sitten kohdalleen edellisen kesän helteiden jälkeen, mutta ei se joka hetki kivalta tunnu.




Pekka ja Anni eivät antaneet pienen kalseuden haitata vaan kävivät reippaasti uimassa, kun kerran täällä on ennenkin aina uitu. Pelkästään vierestä katsomalla tuntui aika pahalta...

Huomatkaa pipo!

Parin seuraavan päivän sääennusteet näyttivät pitkästä aikaa harvinaisen selkeiltä. Huomisen osalta kaunis ilma vaihtuu sateeseen iltapäivällä kl 16 jälkeen joten viimeistään silloin olisi hyvä olla Maarianhaminan Länsisatamassa. Ylihuominen näytti pelkkää punaista, eli järkyttävää tuulta ja vettä. Perjantaista tulisi siis pakollinen satamapäivä, ehkäpä sitten launtaille uskaltaisi haaveilla Ahvenanmeren ylityksestä Ruotsiin.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti