Lomareissun 7. päivä, Rödhamn

Veneessä herää eri tavalla kuin kotona. Sitä kuuntelee veneen ääniä ja liikkeitä, vertaa edelliseen päivään ja miettii onko jotain muuttunut ja onko kaikki kunnossa. Aamulla havahduin lepuuttajan narinaan naapurivenettä vasten. Olimme joutuneet kiristämään yhteisen poijumme aika syvälle veden alle että saatiin veneiden keulat pysymään irti laiturista. Yön aikana tuuli oli hiukan vaihtanut suuntaansa  ja painoi veneitä yhteen voimakkaammin kuin illalla. Kangaspäällysteiset lepuuttajat ei periaatteessa pitäisi narista mutta näemmä niistäkin lähtee ääntä.

Venenaapurit lähdössä vanhalla Swanilla

Degerbyn K-market sijaitsee käytännössä satamassa. Ennen aamupalaa käytiin pikaisesti hakemassa kolmea sorttia muroja ja yhtä sorttia mysliä sekä muutama litra maitoa. Onhan nyt loma ja täytyy hiukan lastenkin toiveita kuunneella aamupalan suhteen.

Aamun toinen kauppareissu

Aamupalan jälkeen jäin auttelemaan venenaapureita lähdössä samalla kun Marian ja Anni lähtivät vielä rauhassa uudelle kauppakierrokselle. Seuraavaksi olisi vuorossa Rödhamn missä ei ole vettä, sähköä eikä kauppaa joten ainakin kahden päivän eväät pitää olla mukana. Ihan putkeen ei silti mennyt, sillä kaupassa kävijöillä oli selvä muistkuva siitä että kolme pussia pyttipannua oli nostettu kärryihin. Mistään niitä ei löytynyt, eikä kyllä kuitistakaan. Kenenkähän kauppakärryihin ne päätyivät...?

Olli hoiti peräköyden tällä kertaa satamasta lähdettäessä

 

Degerby jäi taakse

Matka Rödhamnin satamaan oli vain kymmenen mailia. Valitettavasti lähes koko matka oli
harvinaisen tarkasti vastatuuleen. Vähän melkein hävetti jurnuttaa moottorilla jälleen kerran ja morjenstella vastaantulijoilla jotka täysillä purjeilla lipuivat vastaan. Ohjelmassa oli lisäksi ensimmäinen laivaväylän ylitys, Baltic Princess tulikin suhteellisen läheltä vastaan tänäänkin ja myöhemmin näkyi kauempana aika suuri Viking Line.

Baltic Princess

Vajaan kahden tunnin koneajon jälkeen alkoi mastoja näkyä kallioiden takaa. Iltapäivä oli jo melko pitkällä joten vähän tietysti jännittä että mahtaako siellä olla tilaa. Viikonloppu alkamassa, ja tuuli vielä niin että satama oli tosi nätisti tuulensuojassa joten periaatteessa oli odotettavissa että täyttä voisi olla. Saimme kuitenkin oikein hyvän paikan ja meidän jälkeen satamaan tuli ainakin kaksikymmentä venettä vielä lisää ennenkuin se oli "täynnä". Lainausmerkit sen vuoksi että aina on tilaa tiivistää... harvoin venesatama on ihan oikeasti täynnä.

Hmm... onkohan siellä tilaa? Lähemmäksi katsomaan niin selviää.

Rödhamn on periaatteessa ns. retkisatama. Saaressa ei ole sähköä, ei juoksevaa vettä eikä oikein mitään palveluja muuta kuin pieni satamakonttori-kahvio. Silti saari on ollut joka kerran käytännössä täynnä kun olemme siellä olleet. Satamakonttorin luona on mukava uimaranta lapsille ja Anni ja Pekka pulikoivat siellä yhteen menoon toista tuntia.

Lauri auttoi viereen rantautuvaa brittipariskuntaa. Pitkän matkan ovat tulleet.

Uimarit poseeraamassa kameralle hetki ennen yhteishyppyä

Iltasella ihmiset levittäytyivät kallioille grillailemaan ja juttelemaan. Me valloitimme yhden pöydän ja paistettiin lättyjä pienellä kaasukeittimellä. Neljä lättyä per lapsi ja muutama jäikin.

Laivakoiria näkee paljon, tässä veneessä oli kissa! Lauri kävi kuvaamassa.

Lättykestit kalliolla

Montako lättyä laitetaan?

Meidän laivakoira pyrkii ohjaamaan

Lauantaina olisi tarkoitus lähteä puolen päivän maissa Maarianhaminan itäsatamaan. Ensi viikolla sitten Kastelholma ja Bomarsund sekä muutama muu satama.