21.8. Ourasta kotiin, Ouran reissu osa 3

Aamu valkeni harmaana ja märkänä. Illalla huolella kuivumaan levitetyt pyyhkeet ja lasten uikkarit riippuivat kaidevaijereissa läpimärkinä ja eilisen illan auringonpaiste oli muisto vain. Silti lähestulkoon lauleskelin veneestä pihalle kömpiessäni, on se kuitenkin vaan niin hienoa vaikka sitten vettä sataisi. Sitäpaitsi sääennuste ja sadetutka olivat sitä mieltä että sade loppuisi puolenpäivän jälkeen mikä sopi muutenkin aikatauluihin ihan hyvin, hätäkös tässä mihinkään.

Venesuulissa yöpynyt neljän hengen porukka ei malttanut odottaa tihkusateen loppumista vaan suuntasi paluumatkalle Krookan satamaan. Meidän tytöt sensijaan suunnistivat rannan tyrnipensaan kimppuun, kypsyys oli juuri sopiva käsin poimimiselle.

Saaliina pikaisesta poimimisesta oli neljä mukillista tyrnejä. Aikamoinen makunautinto maustamatonta jugurttia maustamassa! Muutama mukillinen riitti vielä kotiinkin saakka vietäväksi.

Ollikin kävi poimimassa yhden mukillisen ennätysajassa. Jälkeenpäin harmitti ettei tajuttu jäädä ylimääräiseksi tunniksi, niin hyvin tyrnejä tuntui riittävän.

Tihkusade taukosi viimein vähän ennen yhtä ja pääsimme lähtemään takaisin kohti Reposaarta.

Puolet matkasta päästiin tekemään ihan mukavaakin vauhtia purjeilla, kunnes tuuli rupesi tyyntymään. Loppumatka Seliskeristä eteenpäin menikin sitten moottoroinniksi.

Vielä oli jäljellä veneen vieminen Luvialle takaisin. Mielessä kävi kyllä että olisin jättänyt sen Reposaareen vierassatamaan mutta en ollut ihan varma alkuviikon menoista. Pienen painostuksen jälkeen Lauri suostui jäämään kaveriksi tylsälle vajaan neljän tunnin moottoroinnille Reposaaresta Luvialle. Sovimme 20 minuutin vahtivuorot, vapaavahti sai istua oman vuoronsa kajuutassa ja surffata läppärillä. Järjestely olikin yllättävän toimiva ja omakin aika meni ihan huomaamatta.

Säpin ohituksen jälkeen tuli ripaus vettä, siitä selvittiin avotilan "pappateltan" avulla kuivana. Harmaa, hiljakseen hämärtyvä ilta ja täysin tyyni meri sekä moottorin yksitoikkoinen ääni oli melkein hypnoottinen kokemus. Kaikki kuitenkin loppuu aikanaan, Luvialla oltiin laiturissa iltayhdeksän maissa. Aamulla sitten taas töihin...