Melkein parasta veneilyssä on se että yleensä ei ole kiire mihinkään. Aamupalan jälkeen ohjelmassa ei useaan tuntiin ollut yhtään mitään, ja se jos mikä on rentouttavaa. Kotona löytyy aina jotakin puuhaa ja myös tekemättömät työt muistuttavat olemassaolostaan.
 |
| Olli ja Johannes |
Pojille ei eilinen uiminen ollut tarpeeksi vaan veteen oli päästävä uudestaan. Minulle oli illalla riittänyt lähimmän poijun kiertäminen pikaisesti uiden ja sitten takaisin saunaan, nuoriso sen sijaan tuntui jaksavan ihan rajattomasti.
 |
| Pekka |
Puolenpäivän jälkeen
kaljaasi Ihana oli jo paluumatkalla päivän ensimmäiseltä reissultaan. Kyseessähän on Luvian laitakarissa pääosin talkoilla vuosina 2006-2010 rakennettu purjelaiva, ensimäinen sitten vuoden 1919.
 |
| Ihana ja Ottiliana |
Puoli kahden maissa lähdimme takaisin kohti Laitakaria. Tuuli oli sopivasti sivuvastainen, käytännössä koko matka Laitakarin edustalle saakka mentiin pelkällä genualla. En ole koskaan vielä uskaltanut ajaa purjeilla aallonmurtajasta sisään, vaikka tilaahan siellä olisi ja moni niin näyttää tekevän. Jotenkin mukavampi olo silti laittaa kaikki hyvissä ajoin valmiiksi ilman pelkoa viimetipan yllätyksistä.
 |
| Ryöväskeristä lähtö |
 |
| Kohti Laitakaria |
 |
| Neljäs poiju oikealta ja reissu tältä erää pulkassa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti