tiistai 30. kesäkuuta 2015

3. Päivä, Uusikaupunki edelleen

Maanantai oli sangen köyhä päivä veneilyn näkökulmasta, ainut mikä liikkui oli kumivene sekä soutaen että 2,5 hevosvoimaisen Suzukin voimalla. Jo aamupuuron jälkeen tehtiin nimittäin päätös että ollaan toinenkin yö Uudessakaupungissa. Onhan nyt loma ja kerrankin ei kiire mihinkään, mitäpä sitä asettamaan itselleen liian tiukkoja aikataluja. Jo vuosi sitten oli käynyt mielessä käydä Uudenkaupungin automuseossa, sen mainosbanderolli houkutteli Pakkahuoneen rannassa edelleen. Puhelimen karttasovellus ilmoitti että matkaa olisi mitättömät 2,8 kilometria joten koko porukalla kävelemään. Virhe... Ilma oli todella kuuman kostea, ja puolivälissä koko homma jo kadutti. Loppujen lopuksi olin itse viimeisenä jonossa joka raahusti autotehtaan mäkeä ylös, mutta eipä lapset kovin pirteiltä enää näyttäneet. No eväsbanaanit ja trippimehut naamaan, onneksi itse museohalleissa olikin sitten mukavan viileä.



Muuta "mukavaa" siellä ei sitten oikein ollutkaan. Ensinnäkään siellä ei voi maksaa kuin käteisellä, mutta sentään kirjoittivat pankkisiirron. Pääsymaksu oli mielestäni kohtuuton, meidän porukalta 51 euroa. Näyttely jakautui kolmeen eri halliin, ilmeisesti teemoina oli 1. Yleensäkin vanhat autot, 2. Saabit sekä 3. Muut Ukissa valmistetut autot. Muuten hyvä mutta erilaiset opastavat ja historiaa kertovat kyltit ja tekstit puuttuivat aivan täysin. Jokaisessa autossa oli kyllä samanlainen infolappu jossa luki että "Saab 99, vm. 1977, vaihteet 4+1" ja muuta yhtä "informatiivista". Itse autotehtaan vaiheista, Saabeista tai yleensäkään mistään aiheeseen liittyvästä en tiedä yhtään sen enempää vaikka pari tuntia siellä kierreltiinkin. Ei näin...

Katossa PIK-3c "Kajava" OH-175, sukua omalle PIK-16c "Vasama" OH-281:lleni

Moottorioppia jälkikasvulle

Olin hikisestä kävelymatkasta ja museon heikosta annista niin harmissani että mitään puhumatta soitin tilataksin hakemaan meidät takaisin Pakkahuoneelle. Näin jälkikäteen ajatellen se oli päivän parhaiten käytetyt 13,10 euroa. Ja lisäksi 4 minuutin matkan aikana kuljettaja ihan oikeasti kertoi enemmän autotehtaan sekä menneisyydestä että nykyisyydestä kuin mitä edellisen kahden tunnin aikana ehdin museossa oppia.

Taustalla Saab samalta vuodelta jolloin Vaari oli niitä rakentamassa

Jo vuosi sitten reissulla käväistiin Uudenkaupungin kirjastossa ja todettiin se harvinaisen hienoksi paikaksi. Vaikutelma vain vahvistui tänään. Pelkästään tunnelma ja sisätilat oli tosi hienosti laitettu, vanha suuri puutalo ja kirjat ja muu rekvisiitta tosi hienosti esillä. Oltiin koko porukalla vajaat kaksi tuntia siellä kunnes sulkemisaika tuli vastaan.


Siihen päälle käynti Kotipizzassa ja ruokakaupan kautta takaisin veneelle. Päivä alkoi itse asiassa tuntua aika hyvältä. Huomenna sitten olisi tarkoitus päästä jopa ennen puoltapäivää matkaan. Nähtäväksi jää kuinka onnistuu, ja mihinkä satamaan päädytään.


Viereen oli iltapäivällä tullut uusi vene. Rupesin rupattelemaan sen "75+" -ikäisen kipparin kanssa (niinkuin hän itse ikänsä ilmaisi), ja meinasin tipahtaa istualleni kun hän ohimennen mainitsi kiertäneensä maapallon kolmeen kertaan tuolla samaisella veneellään, kahdestaan vaimonsa kanssa. Kyseistä temppua ei ole montaa suomalaista tehnyt, ehkäpä yhden käden sormissa laskien. Google vahvisti että samasta veneestä ja miehestä on kyse: http://yle.fi/uutiset/purjeveneella_kolmasti_maailman_ympari/5611139

Vieressä kolme kertaa pallon kiertänyt "Cabane III"


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti